LEI – oikeushenkilöiden tunnistenumero (Legal Entity Identification number). Rahoitusmarkkinoilla (osakkeilla, joukkovelkakirjoilla, futuureilla, valuuttamarkkinoilla jne.) kauppaa käyvien yritysten yksilöllinen tunniste. Jokainen rahoitusmarkkinoilla toteutettu transaktio liittyy LEI-numeron kautta kauppakumppaniin. Sääntelyviranomaiset käyttävät LEI-koodeja rahoitusmarkkinoiden valvontaan. LEI-koodit yhdistävät rahoitusmarkkinat, yritykset ja sääntelyviranomaiset. LEI-numeroita myöntävät GLEIFin akkreditoimat vientiin johtavat yksiköt. GLEIF – Global Legal Entity Identifier Foundation. EI KAUPPAA ILMAN LEI:TÄ.
LEI-koodin edut
Asiakastietojen kerääminen on todennäköisesti LEI-numeron suurin etu. Aikaisemmin henkilökortit piti kopioida käsin ja tarkistaa niiden oikeellisuus, mikä oli aika pitkällinen prosessi. Lisäksi tarvittiin paljon tietoja, jotta voitiin varmistaa varaston oston turvallinen kulku. LEI-numerointi johtaa prosessin parantamiseen. Eri vaiheiden digitalisoinnin avulla tarvitaan nykyään vain pieni verkkolomake. Samoin yritystietojen päivittämiseen, laajentamiseen ja poistamiseen sovelletaan nyt toimivaa järjestelmää, joka pysyy hyvin mukana nopeasti kehittyvillä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
Avoimet ja läpinäkyvät tiedot minimoivat kansainväliseen rahoitustapahtumaan liittyvät riskit. Näin on helppo nähdä, kuka kauppakumppani on ja mitä hän edustaa. Tämä tarjoaa turvallisuutta, jota ei ollut tässä muodossa ennen LEI-numeroa.
LEI-numero on standardoitu ISO-sertifikaatilla 17442. Se koostuu 20 numeron ja kirjaimen yhdistelmästä.
1. LOU ID
2.0.0
3,Oikeushenkilön tunniste
4.varmennustunnus
Numerot 1-4 ilmaisevat aina LEI-tunnuksen myöntäneen vientiin oikeutetun yksikön tunnuksen. Numeroiden 5-6 arvo on aina 0. Numerot/ kirjaimet 7-18 ovat yksilöllisiä jokaiselle yhteisölle. Numeroita 19-20 käytetään todentamiseen.
Standardin mukaan kuhunkin LEI-tunnukseen liitetään seuraavat vähimmäistiedot:
Oikeushenkilön virallinen nimi, jolla se on rekisteröity paikalliseen rekisteriin. Oikeushenkilön rekisteröity osoite. Rekisteröintimaa Maan nimikoodi ja sen alajaot. Ensimmäisen LEI-tunnuksen myöntämispäivä, LEI-tietojen viimeisimmän päivityksen päivämäärä ja tarvittaessa voimassaolon päättymispäivä.
LEI-koodeissa on kyse yhteyksien luomisesta!
GLEIFin visiona on luoda yhtenäinen rekisterinumerojärjestelmä kaikille yrityksille maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyisi tunnuksia, jotka tarjoavat standardoituja ja korkealaatuisia viitetietoja.
“Uskomme, että jokaisen yrityksen taustalla pitäisi olla identiteetti. LEI-tunnus auttaa saavuttamaan tämän tavoitteen.”
GLEIF – Global Legal Entity Identifier Foundation.
1.2.3.4.
LOU ID
5.6.
0.0
7.8.9.10.11.12.13.14.15.16.17.18.
Yksikön tunniste
19.20.
Tarkistustunnus
Historiallinen tausta
Ennen LEI-tunnuksen käyttöönottoa vuonna 2012 oli jo olemassa numeroita, joita viranomaiset saattoivat käyttää rahansiirtojen jäljittämiseen. Näitä numeroita voitiin kuitenkin käyttää vain maan omien rajojen sisäisten rahansiirtojen seurantaan, minkä vuoksi kansainvälisten rahaliikenteen riskien arviointi oli mahdollista vain rajoitetusti. Tämä avoimuuden puute johti finanssikriisiin vuonna 2008, minkä vuoksi johtavat teollisuusmaat ja nousevan talouden maat päättivät ottaa käyttöön yhtenäisen ja kansainvälisen järjestelmän Pittsburghissa syyskuussa 2009 pidetyssä G20-huippukokouksessa.
Sen toteutti rahoitusvakausneuvosto, joka oli perustettu Lontoossa muutamaa kuukautta aiemmin pidetyssä kokouksessa. Tämä organisaatio valvoo maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää. Kesäkuussa 2014 rahoitusvakausneuvosto perusti GLEIFin voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi, jonka tehtävänä on edistää LEI:tä. GLEIF:n kautta liikemiehet, yritykset ja organisaatiot voivat käyttää maailmanlaajuista LEI-indeksiä. Tämä on tärkeä lähde viiteyksiköitä koskeville korkealaatuisille tiedoille. Pääsy tietoihin on maksutonta. GLEIFiä valvoo LEI Regulatory Oversight Committee, jonka jäsenet tulevat kaikkialta maailmasta. Näin ollen GLEIF ei ole sidoksissa mihinkään valtioon.
ISO 17442
ISO 17442 -standardissa määritellään joukko tietoja, joiden avulla oikeushenkilö voidaan kiistatta tunnistaa. Jokaisen hakijan on toimitettava nämä tiedot. Näihin niin sanottuihin tason 1 tietoihin kuuluvat:
-Oikeushenkilön nimi. Sen on vastattava virallisia hakemistoja.
-Osoite
-Maa, jossa yritys on perustettu
-Maiden nimien koodit ja tarvittaessa osa-alueiden koodit
-LEI-tunnuksen myöntämispäivä, viimeinen päivitys ja voimassaolon päättymispäivä.
Tason 1 tiedot antavat siis tarkat tiedot oikeudenhaltijasta.
Tason 2 tiedot antavat tietoa yritysten välisistä suhteista. Tason 2 tietoja voivat toimittaa vain sellaiset yritykset, joiden emoyhtiö yhdistää tytäryhtiöidensä tilinpäätökset yhdeksi tilinpäätöskokonaisuudeksi (konsolidointi). Taso 2 -tiedot voidaan toimittaa vain emo- ja tytäryhtiön viimeisimmän yhteisen tilinpäätöksen yhteydessä. Näin yritys vahvistaa yhtiösuhteensa emoyhtiöön.
MiFID II -direktiivi
Lyhenne MiFID tarkoittaa rahoitusvälineiden markkinoista annettua direktiiviä. Tämän asetuksen tarkoituksena on suojella sijoittajia, lisätä kilpailua ja yhdenmukaistaa Euroopan rahoitusmarkkinoita. MiFID I -direktiivi tuli voimaan 31. tammikuuta 2007. Se oli voimassa 2. tammikuuta 2018 asti, jolloin se korvattiin uudella MiFID II -direktiivillä. Termi MiFIR esiintyy usein MiFID-II:n yhteydessä. Usein nämä kaksi termiä kirjoitetaan yksiköksi MiFID II/MiFIR. MiFIR on lyhenne sanoista Markets in Financial Instruments. Se on siihen liittyvä asetus.
Uusien suuntaviivojen täytäntöönpano oli yrityksille suuri haaste. Pelkästään 20 000-sivuiseen säädöskokoelmaan perehtyminen ei ollut tehtävä, joka saatiin valmiiksi iltapäivässä.
Monet säädökset koskevat arvopapereiden myyntiä yksityisasiakkaille. Kaupallisille asiakkaille sillä ei ole juurikaan merkitystä. MiFID II:n ainoa merkittävä vaikutus on LEI-numeroihin. Tammikuun 3. päivästä 2018 alkaen kaikilla arvopaperikauppiailla, jotka käyvät kauppaa arvopapereilla yrittäjinä, on oltava tämä numero.
